Sinä valopää, joka vauhdikkaan maailmanparantamisen 70-luvulla keksit, että ihmisten työpanoksen tuottavuutta ja tehokkuutta voisi nostaa siirtelemällä kellonviisareita pari kertaa vuodessa: huono idea!
Mikään energia ei säästy tai työtahti kovene, kun työpaikoilla ihmiset kärsivät mahankurinasta jo tuntia ennen lounasaikaa.
Henkilökohtaisena kettuiluna pidän sitä, että taapero, joka on juuri oppinut nukkumaan iltakahdeksasta edes jonkun verran yli kuuteen, herää nyt sinun ansiostasi vähän yli viisi. Ei hän, yhtään sen paremmin kuin minä, ymmärrä, että mikään olisi oikeasti muuttunut: se on aamuinen heräämisaika.
Aikaisen aamun vielä kestäisi, mutta tiedätkö mitä. Lapsen iltaväsy alkaa nyt jo kellosta katsoen melkein pari tuntia entistä aiemmin, koska aikainen herääminen eli univaje ja kellonsiirto eli hölmöyden huipentuma kumuloituu. Palaamme töistä kotiin neljältä ja jo tunnin jälkeen minä itte puhkeaa tahtoikänsä mukaisesti mutta väsyn vahvistamana suureen poruun toistuvasti ja yhä pienemmistä vastoinkäymisistä johtuen. Aikuiset yrittävät kestää lasta, itseään ja toisiaan kunnes kello seitsemän lähestyessä murahtelevat toisilleen iltahommista, jotka usein äidille kuitenkin kolahtavat, ja lapsi saadaan superväsyneenä sänkyyn kahdeksalta, joka on uusi yhdeksän.
Aikuiset eivät tämän urotyön jälkeen todellakaan huokaise, että jaahas, menenpä itsekin jo lepäämään ja parantamaan tuottavuutta. Ei. Mennään liian myöhään nukkumaan siinä toivossa että jo huomenna lapsi olisi siirtänyt itsensä talviaikaan.
Että haista sinä valopää huilu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti