tiistai 11. elokuuta 2015

Äiti palaa töihin, tapaus 1

Lapsi ei ymmärrä, että sillä olisi mahdollisuus nukkua vaikka seitsemään. Se on säätänyt sisäisen herätyskellonsa nyt niin, että hälytysääni (Äiti. Äiti. Äiti. Äiti.) alkaa piipittämään pikku hiljaa kovempaa ja kärsimättömämmin jo viisi minuuttia ennen isänsä herätysääntä, joka laukaisisi päivän käyntiin vähän vaille kuusi.

Lapsi ja äiti puuhailevat hys-hiljaa yläkerrassa niin, ettei isosisko herää. Periaatteessa siis. Käytännössä tunteet kuohuvat ihastuksen ja harmituksen välillä useita kertoja vajaan kymmenen minuutin aikana, ja lattiasta lähtee upea töminä, jos oikein paukuttaa jalkaa.

Isä viihdyttää lasta hetken ennen lähtöään, millä aikaa äiti pikalukee Satakunnan Kansan. Sisältö unohtuu ripeästi, mutta rauhoittava rutiini on suoritettu.

Aikaa lähtöön on vielä tunti. Siinä ajassa ehtii kaikenlaista, varsinkin, kun äidin silmä hetkeksi välttää.



Tsemppiä työpäivään!

Follow my blog with Bloglovin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti