maanantai 8. kesäkuuta 2015

Remppahommia: väistötila

Kierros läpi remonttikohteen jatkuu seuraavaksi makuuhuoneeseen, joka parhaimmillaan majoittaa neljä henkilöä.

Tämä on siis se huone, jonka tapetoinnilla ja lattianlaitolla näppärästi taannoin aloitimme remonttihommat, jos ei vintin tyhjennysoperaatiota #n lasketa mukaan. Kun vielä kuvittelimme, ettei perähuoneeseen koskettaisi, suunnitelmana oli asetella tämä etummainen, pienten tyttöjen huone oikopäätä lopulliseen järjestykseensä, jolloin parvisänky olisi sijoittunut ikkunan eteen, päästä vedettävä pikkusänky sen alle ja leikki-, askartelu- ja säilytystilat perähuoneeseen johtavan oven puoleiseen päähän huonetta. Ovesta olisi kuljettu väliaikaiseen aikuisten makuuhuoneeseen. Tyttöjen huone olisi siis ollut ihan alusta asti heidän omaa reviiriään.

Toisin kävi. Nyt perähuoneeseen ei pääse kuitenkaan, joten minä ja Leena kokosimme parvisängyn suosiolla oven eteen. Miksi ihmeessä? No siksi, että aikuisten makuuhone onkin nyt parvisängyn alla, mikä tarkoittaa sitä, että Kerttu nukkuu edelleen pinnasängyssä, siis päästävedettävää pienemmässä vuoteessa, parvisängyn ulkopuolella, ja jotta huonetta voisi edes jotenkin käyttää, Lundian työpöytä- ja kirjahylly-yhdistelmä on nyt koottu sen ikkunan puoleiseen päähän. Mukavasti siinä sisääntulon kohdalla on nyt vapaata lattiapintaa yhteensä vähän vajaan parin neliön verran. Ja kun jättää pimennysverhon ja värillisen verhon päiväksi paikalleen, tunnelma on jännän hämyisä.


Täytyy tunnustaa, että odotan kovasti vintin valmistumista. Mies nukkuu työaamuja edeltävät yöt suosiolla olohuoneessa, jossa kukaan ei a) potki pinnasängyn laitojen läpi päähän eikä b) pimennysverhoista huolimatta kuvittele aamun alkavan jo puoli viideltä. C) äiti tsemppaa.

Mut hei! Putkari (nimeltään muuten Kari) kävi! Tähän tehdään pönttö! Ei vielä tänään, mutta jonain päivänä!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti